Frida

Tässä nyt lupaamani Frida-ekstra. 

Julkaisen sen jo nyt, koska se ei paljasta osasta mitään oleellista tai ainakaan paljoa :) 

Lukuiloa ja muistakaa jättää kommenttia :)

Ekstra sijoittuu ajallisesti yliopisto-osan ja osan kahdeksan väliin. 

************

Vesi valui ammeeseen hanasta saaden kylpyvaahdon kuplat pulpahtelemaan ja leijumaan. Huoneen täytti kylpyvaahdon kukkainen tuoksu ja kohisevan veden ääni. Frida koetti saada ajatuksiaan selväksi odotellessaan ammeen täyttymistä. Hänelle oli kerrottu niin paljon uutta asiaa, eikä hän nyt tiennyt miten siihen suhtautuisi.

Lopulta amme oli täynnä ja Frida uppoutui vaahdon sekaan ja tunsi kuplien poksahtelevan rikki hänen kasvojaan vasten. Kaikki oli saanut alkunsa siitä yhdestä miehestä, joka oli pyytänyt häntä treffeille. Frida oli ollut kummissaan asiasta mutta Freja viisaana isosiskona oli selittänyt asian hänelle. Mies oli nähnyt hänet, Fridan, vain yhdestä syystä. Syyn muistaessaan Fridan läiskäytti vaahtoa turhautuneena kädellään.

Koska asia ei pohtimalla etenisi, Frida nousi ammeesta ja meni vanhempiensa huoneeseen voidakseen jutella asiasta. Helen, hänen äitinsä, oli juuri syömässä ja käänsi katseensa tyttäreensä.
- Oliko vielä jotain kysyttävää? Helen kysyi. Joko soitit sen puhelun? toinen kysymys heti perään.
Fridaa ärsytti asiasta ahdistelu ja hän tuhahti turhautuneesti.
- Enhän mä edes tunne sitä, Frida sanoi ärsyyntyneenä. Soitanko muka sille vaan ja sanon: “Moi, täällä Frida, muistatko? Me ollaan luodut toisillemme, joten lähdetkö treffeille ? Enhän mä tiedä siitä juuri mitään.

- En minäkään tiennyt, isästäsi yhtään mitään, Helen sanoi. Eihän sinun tarvitse häntä nyt ensimmäisillä treffeillä sentään kosia.
Frida tuhahti turhautuneena. Hän ei pitänyt yhtään kuulemastaan. Hän oli aina kuvitellut, että voisi valita sitten joskus miehen, jonka kanssa menisi naimisiin. Mutta asia ei ollutkaan niin, hänen pitäisi valita se yksi tietty henkilö.

- Mene nyt vaan soittamaan sille, Freja tokaisi tietokoneen takaa. Jos se on susta kiinnostunut, niin asiat etenevät melkein itsestään. Niin mulle ja Veetillekin kävi.
Frida ei vastannut mitään, ajatukset olivat ihan muualla. Hyvähän Frejan oli sanoa, hän oli menossa kohta naimisiin Veetinsä kanssa.

Hetkistä myöhemmin Frida valmistautui soittamaan sen tietyn puhelun. Samassa hän kuuli jonkun nousevan portaita ylös. Lenni astui huoneeseen hiuksiaan haroen.
- Ai, moi isä, Frida sanoi kääntymättä.
- Äitisi sanoi, että sinulla oli jotain ongelmia, Lenni huokaisi.

- Arvaan, että sinua pelottaa soittaa sille miehelle. Mitäs jos hän ei pidäkään sinusta? Samat ajatukset vaivasivat äitiäsikin silloin. Mutta minä rakastuin äitiisi ensisilmäyksellä ja hän minuun, Luulen, että siinä oli osana jotain taikaa, jotain mikä edesauttoi asiaa. Uskoisin, sinunkin kohdallasi käyvän samoin.
- Luuletko tosiaan niin, Frida kysyi hiukan epäillen.

- Luulen, Lenni sanoi halasi tytärtään.
Frida painoi kasvonsa isän paitaan ja huokasi. Toivottavasti isä oli oikeassa.

Frida nosti luurin korvalleen ja odotti, että toisessa päässä vastattaisiin. Parin tuuttauksen jälkeen, joku vastasikin.
- Matilainen, Fridalle tuttu ääni vastasi.
Frida nielaisi kerran ja veti syvään henkeä.
- No moi, täällä Frida, muistako? Tavattiin yliopistolla.

Langan päässä oli hetken hiljaista, kuului vain linjakohinaa.
- Joo, Markku naurahti. Sä olet se tyttö kesämekossa, mitä sulle kuuluu?
- Hyvää kai, Frida sanoi nopeasti. Kuule, onko sun treffitarjous vielä voimassa?
Frida kuuli miten Markku henkäisi syvään. Toivottavasti miehellä ei ollut vielä tyttöystävää.
- Tietysti on, Markku sanoi ilahtuen. Milloin sulle sopisi?
He sopivat treffit seuraavaksi päiväksi Konekahvilaan. Frida sulki puhelimen ja huokaisi vielä kerran. Tästä se nyt alkaisi.

********

Frida käveli sydän jyskyttäen kohti Konekahvilaa. Frida oli miettinyt pitkään mitä pukisi ja päätynyt pikkuiseen kesämekkoon. Markun pitäisi olla jo paikalla. Frida veti syvään henkeä ja astui sisään kahvilaan.

Frida etsi Markkua katseellaan ja huomasi tämän eräässä kulmassa shakkilaudan ääressä. Mies ei ollut vielä huomannut häntä, joten Frida saattoi tarkkailla tätä rauhassa. Markku oli yhtä komea kuin yliopistollakin, Fridaa hermostutti ja sydän tuntui sykkivän miten sattui.

Markku nousi ylös ja kääntyi Fridaan päin.
- No hei, tyttö kesämekossa, Markku sanoi iloisesti. Mukavaa, että tulit paikalle.
Fridaa hermostutti. Kaikki järkevät sanat katosivat jonnekin ja hän pystyi vain tuijottamaan miestä.

Onneksi Markku oli reippaampi ja jatkoi keskustelua välittämättä toisen tuijottelusta. Pikku hiljaa Fridakin rentoutui ja osallistui keskusteluun.

Markun kanssa oli helppo jutella kaikista asioista. Mies sai Fridan hymyilemään jutuillaan ja puheillaan. Aika kului nopeasti kotiinlähtöön asti.

Markku otti Fridaa käsistä kiinni ja katsoi tätä silmiin.
- Oli tosi kivaa tavata, kesämekkotyttö, Markku sanoi hymyillen niin, että Fridan sydämessä hypähti.
- Niin oli, tavataan pian uudestaan, Frida sanoi hymyillen.
Kun Frida katseli Markkua, hän tunsi heidän välillään jotain outoa, mitä ei osannut oikein kuvailla.

Ehkä Markkukin tunsi sen, sillä hän veti Fridan vielä lämpimään halaukseen. Frida painautui miehen syliin ja tunsi olonsa rauhalliseksi. Äkkiä tunne valtasi Fridan mielen. Hän kuului tähän, Markun syliin, näin sen piti olla. Markku taisi tuntea samoin, sillä hän suikkasi muutaman suukon Fridan poskelle. Oliko tämä sitä taikaa, mistä isä oli puhunut, Frida mietti.

 Lopulta Fridan oli lähdettävä. Haikeasti huokaisten hän lähti ovelle päin. Onneksi hän näkisi Markun taas pian. He olivat sopineet uudet treffit Fridan kotiin seuraavaksi päiväksi.

*******

Frida oli katsellut ikkunasta tielle ja odotellut jo milloin Markku tulisi. Vihdoin tuttu mies käveli pensasaidan viertä katsellen etsivästi ympärilleen. Frida riensi Markkua vastaan ja kutsui miehen sisään sen enempiä juttelematta.

Keittiössä Frida kaatoi kahvia kuppeihin ja tunsi samalla miten hermostunut oli. Markun läheisyys hermostutti häntä, vaikka hän olikin iloinen nähdessään miehen. Heidän välillään oli jotain vastustamatonta vetovoimaa ja se hermostutti Fridaa.

Kumpikin joi kahvia hiljaisena. Frida tunsi miehen läheisyyden ja tämän partaveden miedon tuoksun. Tunnelma oli jännittynyt ja odottava. Lopulta Frida muisti mitä hänen piti mieheltä kysyä.

- Mun siskoni menee naimisiin pian. Haluatko tulla mun seuralaiseksi häihin? Frida kysyi. Näkisit samalla mun vanhemmat.
- Totta kai tulen, Markku sanoi innostuneesti. Onko sun siskosi yhtä kaunis kuin sä? mies sanoi vielä saaden Fridan hiukan punastumaan.

Kun kahvit oli juotu, huoneeseen laskeutui hetkeksi hiljaisuus ja odottava tunnelma jatkui.
Markku pyysi Fridan viereensä istumaan. Frida oli jo istumassa alas, kun mies kaappasikin hänet syliinsä.

Frida nosti katseensa ja kohtasi Markun hellän katseen. Mies ei sanonut mitään, katseli vain Fridaa.
- Meillä jäi jotain viimeksi tekemättä, Markku kuiskasi. Miehen sanat saivat jännityksen väreet kiipeilemään Fridan selkää pitkin.

Pian Frida tunsikin Markun huulten hipaisevan omiaan, kuin kokeillen. Ensimmäinen suudelma oli hellä ja kokeileva, se tuntui Fridan mahanpohjassa ja sai olon veteläksi.

Seuraava suudelma olikin jo hiukan erilainen. Veri suhisi korvissa ja sydän jyskytti kuin höyryjuna. Frida kietoi kätensä miehen ympärille tiukemmin ja veti tätä lähemmäs itseään.Pian Fridasta tuntui, että hän upposi jonnekin pehmeään pilveen, jossa olivat vain he kaksi.

Pitkän ajan kuluttua Frida istui Markun sylissä edelleen ja pari katseli rakastuneesti toisiaan.
- Taidan olla rakastunut suhun, Markku kuiskasi.
- Mäkin suhun, Frida sanoi ja tarkoitti myös mitä sanoi.
Pian Markun oli lähdettävä ja Frida jäi haikeana istumaan sohvalle.

***********

Frejan hääpäivä oli koittanut. Frida vanhempineen oli ottamassa vieraita vastaan. Markku saapuikin iloisesti tervehtien paikalle. Frida riensi halaamaan miestä.

Markku esiteltiin pikaisesti Helenille ja Lennille. Kummatkin pitivät heti tuosta miellyttävästä nuoresta miehestä.

Muita vieraita ei ollut paljon ja Markku kävi kättelemässä heitäkin. Paikalla olivat Helenin ja Lennin lisäksi vain Serena ja Sami. Markku ihmetteli hiukan outoon asuun pukeutunutta Serenaa mutta päätti sitten olla vaivaamatta päätään asialla.

Vihdoin tilaisuus alkoi. Freja ja Veeti vannoivat toisilleen ikuista rakkautta kaaren alla Frida seuratessa vierestä.

Frida katseli hieman haikeasti hääpariin päin. Pian hänenkin pitäisi seistä Markun kanssa tuolla, eikä hän ollut ehtinyt kertoa oudosta perheestään vielä mitään.

Kaaren alla tuore aviopari suuteli toisiaan ja uppoutui omaan maailmaansa, kunnes koetti häävalssin aika.

Veeti pyöritti vaimoaan tottunein ottein ja Frida tanssi hiljakseen Markun kanssa hiukan kauempana.

- Kuule, Markku sanoi vetäessään Fridaa lähemmäksi itseään. Musta tuntuu, että sulla ei ole ihan tavanomainen perhe.
Frida katsahti mieheen hädissään mutta rauhoittui sitten nähdessään tämän hymyilevän.
- Ei me ollakaan ihan tavallisia, Frida sanoi hiljaa ja kertoi sitten niin lyhyesti kuin osasi sukunsa historian ja oman tehtävänsä.

Fridan sydän jyskytti ja häntä jännitti. Mitä jos Markku ei enää haluaisikaan olla hänen kanssaan?
Frida tunsi pian Markun hengityksen kutittelevan korvansa juuressa ja värähti hiukan.
- Mun kesämekkotyttö, Markku kuiskasi hellästi. Rakastan sua, vaikka sukunne kaapissa olisi mitä mörköjä tahansa.
Frida huokaisi helpotuksesta ja rentoutui.

Sanojensa vakuudeksi Markku suuteli vielä Fridaa. Suudelma oli pitkä ja hellä ja antoi lupauksen vielä enemmästä. Frida värisi hiukan ajatellessaan tulevaa yötä.

Juhlat jatkuivat tanssien ja hauskaa pitäen. Frida ja Markku viihtyivät hääparin kanssa kuplapuhaltimella vaikka siitä tulikin olo hiukan huteraksi.

Nuoret istuiat kuplien äärellä pitkään ja hihittelivät toistensta jutuille ja ilmeille. Lopulta hääparin oli aika lähteä häämatkalle ja muut vieraat jäivät vielä juhlimaan.

Muut olivat jo nukkumassa mutta Frida ja Markku jaksoivat vielä olla hereillä. Markku veti Fridan lämpimään halaukseen. Kummankin päätä pökerrytti hiukan vielä kuplien jäljiltä. Frida tunsi Markun posken karheuden ja miehen lämpöiset kädet ja häntä värisytti.

Markun huulet painuivat Fridan huulille ja suudelma oli erilainen kuin aikaisemmin. Kiihkeämpi, vaativampi ja sai Fridan veren kohisemaan korvissa asti. Frida tunsi, kuinka Markun käsi silitteli hänen olkapäätään ja toinen käsi avasi mekon vetoketjua. Kummankin käden kosketus sai Fridan värähtelemään.

Markku suukotteli Fridan kättä saaden tämän huokailemaan joka suukolla. Fridan jalat alkoivat tuntua jo hiukan veteliltä ja Markku kaappasi naisen syliinsä ja suuteli tätä vielä kunnolla.Frida nautti miehen suudelmista ja tämän käsien kosketuksesta ja päästi omatkin kätensä vaeltamaan miehen vartaloa pitkin.

Markku kaappasikin Fridan syliinsä ja nosti sängylle. Frida ei ehtinyt edes hengähtää, kun Markku jo suuteli häntä uudestaan. Mies lukitsi äkkiä Fridan kädet omiensa alle ja katseli Fridaa hengästyneesti. Markun katse melkein sulatti hänet siihen paikkaan ja Frida tiesi oman katseensa vaikuttavan mieheen samalla lailla.

Tätä he molemmat olivat kaivanneet ja tarvitsivat. Näin oli tarkoitettu tapahtuvaksi jo ajat sitten, eikä heissä ollut voimaa vastustaa sitä, eivätkä he edes halunneet. Oli vain he kaksi ja tämä hetki.

*********

Frida istui nurmikolla ja Markku makasi vieressä katsellen pilviä. Frejan häistä oli kulunut jo kuukausi ja muu perhe oli muuttanut uuteen kotiin, hiukan syrjemmälle kaikesta vilskeestä. Markku oli muuttanut taloon ja sopeutunut hyvin hiukan erilaiseen elämään.

- Pitäisiköhän meidän mennä jo sisälle? Frida kyseli. Serenalla oli mulle jotain asiaa.
- Äh, kyllä se hetken odottaa, Markku tuhahti. Mä haluan ensin tehdä yhden jutun.
- Minkä  jutun? Frida ihmetteli noustessaan ylös ja pudistellessaan vaatteitaan.

Frida kääntyi ympäri ja näki Markun siinä maassa polvillaan, katsomassa häneen rakastuneesti.
- Frida, kesämekkotyttöseni. Tee musta maailman onnellisin mies ja mene kanssani naimisiin.

Markku ojensi sormusrasiaa Fridalle, joka ei saanut sanotuksi mitään järkevää vain tukahtuneita huudahduksia. Toki Frida tiesi, että he menisivät naimisiin jossain vaiheessa kuitenkin, mutta hän oli halunnut kosinnan tapahtuvan Markun ehdoilla.

- Menen tietysti, Frida sanoi rauhoituttuaan ja pujotti sormuksen sormeensa.

Markun noustessa ylös, Frida hyppäsi onnessaan miehen kaulaan ja sai tämän hiukan horjahtamaan.
- Rakastan sua niin paljon, Frida sanoi miehen olkapäälle hiukan tukahtuneesti.
- Mäkin rakastan sua, kesämekkotyttö, Markku vastasi karhealla äänellä.

Frida ei päästänyt käsiään irti miehen ympäriltä, joten Markku suuteli pitkään ja hellästi tulevaa vaimoaan keskellä kesäistä kukkaniittyä. Markku tiedosti hyvin, ettei Frida ollut aivan kokonaan ihminen mutta se, ei miestä haitannut.

Mies tiesi myös Fridan tehtävän ja sen, että vain hän ja Inkeliina näkivät Fridan koko ajan, muut vain silloin, kun nainen niin halusi. Markku pystyi näkemään myös muut perheenjäsenet ilman erityistoimia. Parhaiten mies tuli kuitenkin toimeen Lennin kanssa, kummatkin olivat tulleet tähän outoon perheeseen ulkopuolelta ja kokemus lähensi heitä.

Markulla ei ollut aikomustakaan päästää Fridaa vielä sisälle vaan mies jatkoi suukottelua vielä pitkään. Frida huokaili ja hihitteli ja vastasi suudelmiin hyvin mielellään. Heidän välillään oli edelleen vetovoimaa, joka ohjasi heitä.

**************

Häät pidettiin pian kihlauksen jälkeen, sillä Helen huomasi, että Frida odotti vauvaa. Lasten saaminen ja Suojelijoiden suvun jatkaminen, kuului osaltaan Fridan tehtäviin. Vaikka Suojelijat omasivat erikoistaitoja, olivat he silti enemmän ihmisiä ja elivät vain rajallisen ajan. Siksi suvun piti jatkua. Frida oli Inkeliinan suojelija ja hänen lapsistaan joku olisi taas Inkeliinan lapsen suojelija.

Vihdoin seremonia saattoi alkaa. Markun kaivaessa sormuksen taskustaan, parin ympärille lehahti parvi pieniä kimaltelevia pisteitä, kuin pikkuisia tähtiä. Tähdet kiertyivät pilvenä pikku hiljaa parin ympärille.
Kummankin lausuessa valansa ja pujottaessa sormukset, tähdet loistivat kirkkaina pisteinä. Ne kiertyivät parin ympäri ja kerääntyivät yhteen kohtaan tuikkimaan kirkkaasti.

Kun Markku sitten veti Fridan lähelleen ja suuteli, lähti kaikista pikkuisista tähdistä yhtä aikaa huikaiseva valonsäde, joka valaisi parin ja lähimmät häävieraatkin. Onneksi Serena oli kertonut Fridalle, että näin tulisi tapahtumaan, muuten ilmiö olisi voinut hiukan säikäyttää. Serena oli sanonut sen olevat jonkinlainen merkki ja vahvistus siitä, että he kuuluivat toisilleen.

Loppujuhla sujuikin normaalisti kakkua syöden ja tanssien. Frida ja Markku olivat onnellisen näköisiä yhdessä ja vetäytyivät pian makuuhuoneen rauhaan viettämään hääyötä.

**********

Suojelijoiden suvussa raskaudet ja lapset kasvoivat nopeammin kuin tavallisesti, joten pian Fridan synnytyksen aika tuli. Rauhallisesti Serenan auttamana maailmaan tuli pieni poikavauva, joka sai nimekseen Filip.

Filip oli rauhallinen vauva ja tuli pian taaperoikään. Frida oli uudestaan raskaana, Filipin ollessa melkein vuoden.

Tällä kertaa syntyivät kaksospojat Fabian ja Florian. Koko suku oli ihmeissään poikalapsista, sillä tähän asti Suojelijat olivat saaneet pääsääntöisesti tyttöjä. Helenin kysyessä Serenalta asiaa, tämä totesi vain, että kaikille oli tarkoituksensa.

Koska kasvaminen oli nopeaa, tulivat kaksosetkin pian taaperoikään.

Ja pian olikin Filipin aika jo jättää taaperoaika ja kasvaa lapseksi. Tästä eteenpäin kasvaminen kävisi suojeltavan kanssa samaan aikaan. Koska Inkeliinalla ei ollut vielä lapsia, saisivat pojat nauttia kutakuinkin normaalia lapsuutta vielä pitkän aikaa.

Filip piti kovasti pikkuveljistään ja veljet tietysti ihannoivat viisasta isoveljeä.

Pian sitten kaksosetkin jättivät taaperoajat taakseen ja liittyivät Filipin seuraan. Frida ja Markku olivat päättäneet antaa pojille niin normaalin lapsuuden, kuin mahdollista ennen tulevaisuuden suojelutehtäviä.

Pojat viihtyivätkin hyvin keskenään ja viettivät paljon aikaa kaikenlaista puuhaten. Shakinpeluu oli kaikkien mielipuuhaa ja pojat olivat siinä hyvin taitavia.

Koska Suojelijoiden talo oli suojassa ulkomaailmalta, saattoivat pojat nauttia lumesta ja talvesta siinä missä muutkin lapset. Pihalla kaikuivat iloiset kiljahdukset, kolmen pojan pöllyttäessä lunta ja leikkiessä.

Frida ja Markku saivat jälleen aikaa toisilleen ja elämä talossa oli rauhallista. Serenan mukaan pitäisi odotella vielä jonkin aikaa, että seuraava Mansikkaojien sukupolvi syntyisi. Silloin vasta joku pojista saisi suojeltavan ja uudet haasteet odottaisivat.

******

Noin, nyt tiedätte taas hiukan enemmän Fridasta.
Jos vielä jäi jotain kysyttävää niin kysykää, mutta...
en kerro kuka Inken lapsista on saa suojelijan enkä myöskään paljasta suojelijaa vielä. Kaikki aikanaan.. ;)

Toivottavasti tekstissä ei ollut paljon ajatusvirheitä.

Tähän vielä muutamat ekstrakuvat:

 Helen eli Fridan äiti

 Häävalssin pyörteissä

 Tälo on Suojelijoiden vanha talo ja asuvat nykyään uudessa. Talo katosi jonnekin uudelleenasennuksessa. Oli MODista muistaaksen ladattu.

 Hauska kuva missä vilkuttelijat :) Veeti ja Freja tanssii taustalla ;D

 Vieraita :)

 Filip

 Filip riensi halaamaan Fridaa aina tämän tullessa töistä :)

 Älkää kysykö kumpi kaksosista tässä kiukkuaa...

 Tässä sitten toinen hiukan tyynenmpänä.

 Melkein koko perhe koolla. Vasemmalta Serena (työasussaan) Frida , Markku, Filip ja Helen

 Fabian

 Florian

 Filip

**********
Tässä kaikki tällä kertaa...
Palaan nyt kuvailemaan osaa, jossa nähdään yllättävä vieras, vauvoja ja kurkistetaan hiukan Even ja Maxin tilannetta ja jossa selviää, kuka on perijä ja saa suojelijan ;)

Näkemisiin,

~ vupii

Älkää lähtetkö kommentoimatta :)